Kilpisjärvi on talvella eri paikka kuin kesän retkeilijöiden täyttämänä. Kaamoksen sininen valo, kirkkaat pakkasyöt ja lumen peittämä Saana vetävät pohjoiseen yhä useampia, mutta käsivarren perukoilla sää ja pimeys asettavat omat ehtonsa. Tähän oppaaseen on koottu, milloin kannattaa lähteä, miten revontulien näkemisen todennäköisyyttä voi parantaa ja mitä Saanan talvinen huiputus vaatii.
Milloin Kilpisjärvelle kannattaa lähteä talvella?
Talvi jakautuu Kilpisjärvellä karkeasti kahteen hyvin erilaiseen jaksoon.
Kaamos. Kilpisjärvi on niin pohjoisessa, että aurinko ei suunnilleen marraskuun lopusta tammikuun puoliväliin nouse lainkaan horisontin yläpuolelle. Täysin pimeää ei silti ole: keskipäivän tienoilla taivas on muutaman tunnin ajan sinertävässä hämärässä, ja lumi heijastaa valon yllättävän tehokkaasti. Kaamosmatka sopii sille, joka haluaa hiljaisuutta, pitkiä öitä ja revontulia, eikä kaipaa pitkiä päiväretkiä.
Kevättalvi. Maaliskuusta huhtikuuhun päivät pitenevät nopeasti, lunta on yleensä eniten ja pakkaset lauhtuvat. Ilmatieteen laitoksen mukaan maaliskuu ja huhtikuun alku ovat Pohjois-Suomessa usein parasta revontuliaikaa, koska yöt ovat vielä pimeitä ja sää on usein selkeämpi kuin syystalvella. Samaan aikaan tunturihiihto ja lumikenkäily ovat parhaimmillaan.
Jos haluat sekä revontulia että valoa retkeilyyn, maaliskuu on monelle paras kompromissi. Jos tärkeintä on kaamostunnelma, joulukuu on oikea valinta.
Revontulet Kilpisjärvellä
Kilpisjärvi on yksi Suomen parhaista paikoista nähdä revontulia. Ilmatieteen laitoksen mukaan niitä näkyy siellä noin 75 prosenttina pimeistä ja pilvettömistä öistä, kun esimerkiksi Ylläksellä, Levillä ja Saariselällä osuus on noin puolet. Ratkaiseva tekijä ei siis yleensä ole revontulien puute vaan pilvet.
Näin parannat mahdollisuuksiasi:
- Seuraa pilvisyysennustetta, älä pelkkää revontuliennustetta. Selkeä yö heikonkin aktiivisuuden aikana on parempi kuin pilvinen yö voimakkaan myrskyn aikana.
- Ole ulkona puolenyön molemmin puolin. Revontulia voi näkyä milloin tahansa pimeään aikaan, mutta usein aktiivisinta on noin kaksi tuntia ennen ja jälkeen keskiyön.
- Käytä reaaliaikaisia mittauksia. Ilmatieteen laitoksen avaruussääsivuilta ja revontulipalvelusta näet magneettikentän vaihtelut lähimmällä mittausasemalla. Kun aktiivisuus nousee, kannattaa lähteä ulos.
- Pakene valoja. Jo muutaman sadan metrin päässä kylän valoista taivas on selvästi tummempi. Järven jää näyttää houkuttelevalta katselupaikalta, mutta liiku jäällä vain silloin, kun jään kantavuus on varmasti selvillä, ja mieluiten valmiita uria pitkin.
- Pukeudu odottamiseen. Revontulien odottelu tarkoittaa tunteja paikallaan pakkasessa. Ota mukaan istuinalusta, termospullo ja varakäsineet.
Puhelimen kameralla saa nykyään hyviä kuvia, kun käyttää yötilaa ja tukee puhelimen jalustaan tai lumeen. Pakkanen tyhjentää akun nopeasti, joten pidä puhelinta sisätaskussa kuvausten välillä.
Saana talvella: miten huipulle noustaan
Saana on Kilpisjärven maamerkki ja kesäisin yksi Lapin suosituimmista päiväretkistä. Huipulle käy vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä, suurin osa kesä- ja syyskuun välillä. Talvellakin huipulle noustaan lähes päivittäin, mutta reitti on silloin selvästi vaativampi. Tunturin historiasta, nimestä ja siitä, miksi se erottuu maisemasta niin jyrkkänä, kerrotaan tarkemmin artikkelissamme Saanatunturin korkeus ja huiputusreitti.
Reitti. Yleisin lähtöpaikka on Kilpisjärven retkeilykeskuksen pohjoispää. Polku huipulle on noin neljä kilometriä suuntaansa, joten edestakainen matka on noin kahdeksan kilometriä. Toinen reitti lähtee Mallan parkkipaikalta lähellä Kilpisjärven tullia, mutta parkkipaikkaa ei aina aurata talvella. Reitit yhtyvät puurajan yläpuolella Saanavankalla.
Portaat. Kesällä jyrkimmän osuuden kiviportaat helpottavat nousua, mutta talvella ne ovat usein lumen alla. Paljaaksi tuulleet askelmat voivat olla jäisiä ja liukkaita.
Aika. Varaa edestakaiseen retkeen talvella vähintään neljä tuntia taukoineen. Kaamoksen aikana valoisaa hämärää on vain muutama tunti, joten lähde liikkeelle niin, että olet alhaalla ennen pimeää, ja ota otsalamppu mukaan joka tapauksessa.
Lumivyöryt. Saanan jyrkillä rinteillä on tapahtunut lumivyöryjä, ja huipun reunalle kertyy talven mittaan lumilippoja, jotka voivat sortua. Pysy merkityllä reitillä ja kaukana reunoista. Ilmatieteen laitos julkaisee talvikaudella, noin joulu-tammikuusta huhtikuun loppuun, päivittäisen lumivyöryennusteen, jossa Kilpisjärvi on yksi kuudesta tunturialueesta. Tarkista se ennen jokaista tunturiretkeä.
Milloin jättää väliin. Älä lähde kovassa tuulessa, sumussa, lumisateessa tai pyryssä. Pilveen nousemisesta ei myöskään ole iloa: maisemat jäävät näkemättä, ja reittimerkit voivat olla jään tai lumen peitossa.
Varusteet tunturin pakkasiin
Kilpisjärvellä aamupakkanen voi helmikuussa olla -25 astetta, ja tunturissa tuuli tekee pakkasesta vielä purevamman. Nousussa tulee kuitenkin nopeasti lämmin, joten kerrospukeutuminen on tärkeämpää kuin yksi paksu takki.
Tarkistuslista päiväretkelle:
- Lumikengät, jos uutta lunta on satanut. Kovaksi tallautunutta polkua voi kävellä ilman, mutta upottavassa lumessa eteneminen ilman lumikenkiä on hidasta ja raskasta. Kantava, säädettävä malli kuten TSL Symbioz Access -lumikengät toimii sekä polulla että rinteessä.
- Sauvat, jotka helpottavat nousua ja tasapainoa laskeutuessa.
- Villa- tai merinokerrasto, välikerrokseksi villapaita tai fleece ja päällimmäiseksi tuulenpitävä kuori.
- Untuvatakki taukoja varten. Pue se päälle heti, kun pysähdyt, eikä vasta kun palelee.
- Varapipo, kaulahuivi ja kuivat lapaset rinkassa, koska nousussa hikoillut varusteet kylmenevät huipulla nopeasti.
- Kuuma juoma termospullossa, eväät ja vettä. Pidä vesipullo rinkan sisällä, ettei se jäädy.
- Otsalamppu ja täyteen ladattu puhelin, mieluiten vara-akun kanssa.
Muuta tekemistä talvisella Kilpisjärvellä
Saanan lisäksi Kilpisjärveltä löytyy talvellakin tekemistä useammaksi päiväksi.
- Mallan luonnonpuisto alkaa aivan kylän kupeesta. Luonnonpuistossa liikkuminen on rajattu merkityille reiteille, joten tarkista reittitilanne ennen lähtöä.
- Tunturihiihto. Kevättalvella laajat tunturialueet avautuvat hiihtäjille. Ne vaativat kuitenkin hyvää suunnistustaitoa ja sääharkintaa, sillä lumessa ja sumussa maasto muuttuu nopeasti piirteettömäksi.
- Luontokeskus. Metsähallituksen Kilpisjärven luontokeskuksesta saa ajankohtaista tietoa reiteistä ja olosuhteista. Tarkista aukioloajat etukäteen, sillä ne vaihtelevat kausittain.
Jos käsivarsi kiinnostaa laajemmin, katso myös katsauksemme Lapin kansallispuistoista vaeltajan näkökulmasta.
Usein kysyttyä
Voiko Saanalle nousta kaamoksen aikana? Voi, sillä keskipäivän hämärä riittää huiputukseen, kun lähtee ajoissa ja sää on selkeä. Varaa otsalamppu ja käänny takaisin, jos tuuli yltyy.
Tarvitaanko Saanalla nastoja tai jäärautoja? Tavallisella reitillä lumikengät ja sauvat riittävät useimmiten. Jäisillä portailla kenkiin kiinnitettävät liukuesteet tuovat lisävarmuutta.
Missä revontulet näkyvät parhaiten? Paikassa, jossa ei ole keinovaloa ja näkymä pohjoiseen on avoin. Kylän laitamilta löytyy paikkoja kävelymatkan päästä.
Ennen kuin lähdet
Katso viikkoa ennen matkaa pitkän aikavälin pilvisyysennuste ja tee majoitusvaraus niin, että sinulla on useampi yö pohjoisessa: kolmen tai neljän yön aikana todennäköisyys osua selkeään yöhön on selvästi suurempi kuin yhden yön visiitillä. Tallenna puhelimeen Ilmatieteen laitoksen lumivyöryennuste ja revontulipalvelu, ja päätä Saanan huiputuspäivä vasta paikan päällä sään mukaan.