Saanatunturi on useimmille suomalaisille tuttu, ainakin sen tunnusomainen profiili. Se on laakeapäinen tunturi, jonka eteläpuoli on jyrkkä. Se sijaitsee käsivarren Lapissa, Suomi-neidon peukalossa. Saana on Suomen korkeimpia tuntureita ja se on ainoa Suomen tuntureista, joka kuuluu Skandien vuoristoon. Se on suosittu nähtävyys ja retkeilykohde, mutta se on myös saamelaisten pyhä tunturi. Se on saanut nimensä saamen kielen kääpäsientä tarkoittavasta sanasta.
Saanatunturi on tunnettu maamerkki
Saana kuuluu Suomen korkeimpiin tuntureihin, jotka kaikki sijaitsevat käsivarren Lapissa. Saanatunturin korkeus on meren pinnasta 1029 metriä. Saana on kuitenkin 556 metriä korkeammalla kuin lähellä sijaitseva Kilpisjärvi eli järven pinta on noin 470 metriä korkeammalla kuin meren pinta. Saanalla on Suomen tuntureista suurin suhteellinen korkeusero ympäristöönsä, toiseksi suurin se on Pallastunturilla 514 metriä.
Saanaa korkeampia tuntureita Suomessa ovat muun muassa Halti, Ridnitsohkka ja Kiedditsohkka. Saanan sija on vasta 12. korkein tunturi. Suurin osa korkeimmista tuntureista sijaitsee Enontekiön kunnassa, korkeimpien joukossa on Muoniossa sijaitsevilta Pallastuntureilta Taivas-, Palkas- ja Laukukerot. Tunturit, joiden prominenssi on suuri, erottuvat. Tämän vuoksi Saana erottuu niin hyvin pitkänkin matkan taakse. Prominenssi tarkoittaa huipun ja ympäristön korkeuseroa.
Saanatunturin korkeus tuntuu ylös kiivetessä
Saanatunturi ja sen huiputus on lähes pakollista, jos vierailee Kilpisjärvellä. Saanan huipulle pääsee noin neljän kilometrin mittaista polkua pitkin. Yhteensä patikointia tulee siis kahdeksan kilometriä. Polun alkuosassa on portaat, jotta tunturiluonto ja sen kasvillisuus säilyisivät. Saanalla käy vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä, joten ilman portaita tunturin rinne joutuisi koville. Polku Saanan huipulle lähtee Kilpisjärven retkeilykeskuksen pihasta, mutta portaat alkavat vasta tunturin juurelta.
Matkaan ylös huipulle kannattaa varata aikaa pari tuntia ja toiset pari matkalle alas. Saanatunturi palkitsee vaeltajan, sillä ylhäällä tunturin laelta avautuvat huikeat näköalat kaikkiin ilmansuuntiin. Pohjoiseen ja luoteeseen avautuvat näkymät Norjan lumihuippuisille vuorille sekä lähemmäs Mallan luonnonpuistoon ja alhaalla sijaitsevaan kirkasvetiseen Kilpisjärveen.
Saanan huipulla sijaitsee linkkimasto
Lähellä Saanan korkeinta kohtaa sijaitsee linkkimasto, joka on hyvä kiintopiste ylöspäin patikoivalle vaeltajalle. Kun huomaa linkkimaston, tietää pian olevansa huipulla. Linkkimastossa on Digitan alilähetin ja matkapuhelintukiasemia. Huipulla pystyy siis tekemään tuoreet somepäivitykset ja vaikkapa hieman huilaamaan sekä pelaamaan live kasino -sivustolla. Mukava voitto voi olla muutaman näppäilyn päässä. Linkkimaston sopivuudesta erämaahan voidaan olla monta mieltä, mutta masto takaa tietoliikenneyhteydet paikallisille ja myös matkailijoille.
Sää voi Saanan huipulla vaihtua nopeasti. Alhaalla polun alkupäässä saattaa sataa, mutta ylhäällä pilvipeite voi yhtäkkiä revetä ja aurinko päästä paistamaan. Ei siis kannata jättää reissua väliin sateen vuoksi. Toki sää voi muuttua huonompaan suuntaan ja retkeilijä voi saada rivakan vesikuuron niskaansa. Saanalle lähtiessä kannattaakin varautua kaikkeen.
Saanatunturi on tarunomainen luontokohde
Kotimaamme on moninainen ja Suomen luontokohteet hyvin erilaisia. Kilpisjärvellä voi eteläsuomalainen kokea olevansa kuin eri maailmassa, niin erilainen on luonto. Kilpisjärvellä saattaa olla vielä kesäkuussa jäälauttoja ja lunta näkyvissä ainakin tunturien laeilla. Kilpisjärvellä järjestetään jopa juhannushiihtoja. Tunturiluonto on kaunis ja karu. Saanan länsirinne on suojeltu, koska tunturikasvien lajien kirjo halutaan säilyttää.
Tarun mukaan Kilpisjärvellä asui kauan sitten jättiläisiä. Saana-jätti ihastui Malla-neitoon, jonka kilpakosija Pältsä hälytti pohjanakat paikalle. Kesken häiden alkoi puhaltaa hyinen pohjoistuuli ja suuret jäämassat täyttivät tietoon. Saana yritti kiidättää morsiamensa Malla-äidin syliin, mutta ei ehtinyt, vaan kaikki jäätyivät. Morsiamen kyynelistä syntyi Kilpisjärvi.
Saanatunturi paljastui vuosituhansia myöhemmin, kun jäämassat sulivat. Myös Malla ja Pikku-Malla paljastuivat jäämassojen alta. Morsiamen kyyneleet virtaavat edelleen Kitsi -putouksessa Mallan luonnonpuistossa. Saanan ja Mallan häät näkyvät edelleen joka syksy ruskan väriloistossa, karkuun lähteneen Lapin väen vaatteet repeilivät myräkässä rinteille ja laaksoihin. Pienimmät jättiläiset vaipuivat ikimäntyjen luurankoina järvien pohjaan, joista näkyvät edelleen.