Vaikka rantakäärmeen purema varmasti hätkähdyttääkin, ei sen vuoksi tarvitse hätääntyä. Tämä käärme ei nimittäin ole lainkaan myrkyllinen. Lajitoverinsa kyy sen sijaan voi ruiskuttaa myrkkyä purressaan ja on vaarallinen erityisesti lapsille ja eläimille. Jos ei ole aivan varma millainen käärme oli, on hyvä lähteä viemään lapsi tai lemmikki ensiapuun näytille. Jos myrkkyä on puremaan ruiskutettu, kipeytyy se muutamien minuuttien kuluessa ja turpoaa hieman myöhemmin.
Rantakäärmeen purema jättää jälkensä
Rantakäärmeen puremajälki on perinteinen käärmeen purema, yksi tai kaksi pistohaavaa muutaman millimetrin päässä toisistaan. Kilttinä käärmeenä pidetty rantakäärme ei aiheuta toimenpiteitä, vaikka se sattuisikin puremaan. Kannattaa kuitenkin siirtyä kauemmas tapahtumapaikalta, sillä käärme ei lähde kovin kauas vaan piiloutuu lähimaastoihin. Rantakäärme on rauhoitettu eläin, joten sen tulee antaa rauhassa jatkaa matkaansa yhteenotosta huolimatta.
Joskus rantakäärmeitä on jopa houkuteltu navettoihin, jotta ne pitäisivät rotta- ja hiirikantoja kurissa. Nykypäivän navettoihin ei niilläkään kuitenkaan ole enää asiaa, mutta maatalojen pihapiireissä niitä näkee. Varsinkin jos lähistöllä on vesistöjä, sillä ne ovat luonnollista elinpiiriä näillä luikertelijoille. Runsaasti kasvillisuutta rannassa, auringonottoon sopivia kivikkoja ja yöpymiseen sopivia kivenkoloja sisältävä paikka on rantakäärmeen unelmakoti.
Rantakäärmeen puremajälki ei ole iso
Rantakäärmeen purema ei siis aiheuta varsinaisia oireita. Mutta toki pientä veren vuotoa voi olla luvassa, jos hampaat lävistävät ihon. Haava kannattaa puhdistaa normaaliin tapaan, sillä varsinkin lämpimässä hautuessaan sillä voi olla taipumusta tulehtua. Sipaisu desinfiointiainetta riittänee ja halutessaan myös laastari. Enimmäkseen rantakäärmettä kohdataan Suomen eteläisimmissä osissa, mutta jopa Oulun korkeudella on yksittäisiä havaintoja tehty. Ei siis kannata heti olettaa purijaa kyyksi, vaikkei alueella rantakäärmeitä yleisesti olisikaan.
Rantakäärmeen purema ei ole ainoa keino, jolla se puolustaa itseään. Jos ahdistelija on sinnikäs ja käärme ei pääse pakoon, voi se ruiskuttaa anaalirauhasistaan todella pahanhajuista eritettä uhkaajansa päälle. Tämä haju voi olla todella hankala saada vaatteista irti. Ensisijaisesti se kuitenkin pakenee eikä hyökkää.
Pureman kohdatessa kannattaa ottaa rauhallisesti
Vaikka sitten joutuisikin kyykäärmeen puremaksi, ei kannata hätääntyä. Kyypakkaus on hyvä olla aina lähettyvillä ja sen avun turvin pärjää kyllä kunnes saa lisää ohjeita terveyskeskuksesta. Jos ei heti pääse lähtemään näytille tai soittaessa käsketään odotella kotona rauhassa, ovat korttipelit mainio ajanviete. Jos ei pelikaveria ole, niin vaikka pasianssilla voi harhauttaa omia ajatuksiaan. Tosin melko nopeasti huomaa, onko myrkkyä ruiskutettu vai ei. Kyykään ei ruiskuta joka puremalla myrkkyä.
Suomessa ei ole kovinkaan monia käärmeitä ja usein niihin luetaan erheellisesti myös vaskitsa. Käärmemäisestä olomuodostaan huolimatta, se on kuitenkin raajaton liskolaji. Suomessa on vain kolme käärmelajia. Kyyn ja rantakäärmeen lisäksi löytyy vielä kangaskäärme. Sitä esiintyy oikeastaan vain Ahvenanmaalla ja se on myös myrkytön laji.
Jos kyseessä on rantakäärmeen purema, ei tarvitse lähteä lääkärin puheille
Onneksi käärmeet Suomessa eivät ole mitenkään merkittävän myrkyllisiä. Vain kyy on ja sekään ei ole mitenkään pahasti. Käärmeet haluavat välttää ihmistä ja ne oikeastaan purevatkin vain joko yllätettyinä tai ahdisteltuina. Niiden ensimmäinen reaktio on pyrkiä pakoon, kuten usein ihmiselläkin käärmeen suhteen. Niitä ei kuitenkaan haluta pihapiireihin aivan ymmärrettävistä syistä.
Käärme pihassa ei kuitenkaan ole pelkästään huono asia. Ne pitävät myyräkantaa kurissa ja näin ollen voivat vaikuttaa myös siihen, kuinka paljon punkkeja alueella esiintyy. Myyrät nimittäin levittävät punkkeja. Asiantuntijat pitävätkin puutiaisia käärmeitä vaarallisempina.
Rantakäärmeen purema ei siis ole vaarallinen, kuten ei koko käärmekään ole. Ihmisen luontainen reaktio on helposti vain hätkähtää käärmettä. Kannattaa silti muistaa, että sillekin on oma paikkansa ja se on lopulta ihmisellekin hyödyllinen laji. Tämä 75-90 cm pitkäksi kasvava luikertelija saakin siis jatkaa matkaansa rauhassa. Sen ohjeellinen korvausarvo on luokiteltu olevan 252 euroa.