Suomen luonnon monipuolinen tarjonta

kataja

Tänään käsittelemme Suomen luonnon uskomattoman monipuolista tarjontaa. Esimerkiksi Suomen luonnossa kasvavat lääkekasvit, joita ennen muinoin käytettiin todella paljon, on aihe josta on hyvä edelleen puhua. Yleisesti ottaen kasveilla parantamisessa käytetettiin mielummin tuoretta, kuin kuivattua kasvia, mutta totta kai talviaikana jouduttiin myös turvautumaan kuivattujen lääkeyrttien apuun. Oli yleistä valmistaa niistä väkevää teetä sisäisesti, tai vaihtoehtoisesti salvaa, jota käytettiin ulkoisesti. Kasveista saatettiin myös tehdä hauteita tai haavataitoksia ja monien vaikutusta tehostettiin kuumassa saunassa.

Seuraavassa luetellaan muutamia nykyään yleisiä kasveja, joilla harva tietää olevan lääkinnällisiä vaikutuksia.

Ahomansikka, auttaa kihtiin ja yleensä siitä valmistettiinkin teetä. Ahomansikka toimi myös nykyisten laksatiivien edeltäjänä ja yllättäävää, myös silmätulehduksiin.

Apila, käytettiin hoitokeinona niin peräpukamiin, keuhkoputkikatarriin kuin vatsakatarriinkin.

Haapa, Auttoi reumatismiin, veren puhdistamiseen ja myös kotieläinten hoidossa se oli aikoinaan tunnettu matokuuri hevosille.

Kanerva, lisäsi maidonnousua rintoihin uudella äidillä ja auttoi myös munuis-ja virtsatietulehduksiin.

Kauraa käytettiin hoitamaan keuhkotautia, sekä paiseiden hoidossa.

Tässä on vain todella minimaalinen esittely Suomen luonnossa kasvavista lääkekasveista, joilla ennen hoidettiin lukuisia erilaisia sairauksia ja vaivoja. Tämä kertoo sen kuinka monimuotoinen Suomen luonto on ja miten meidän tulisi edelleen nyky päivänäkin osata arvostaa sen suomia antimia ja myös muistaa suojella sen haavoittuvuutta. Suomalainen luonto on oikea aarreaitta, josta löytyy kaikkea lääkekasveista, upeisiin visuaalisiin elämyksiin ja yksi Suomen luontolehti sivuston tarkoitus onkin lisätä ihmisten tietoisuutta tästä kaikesta.

Vaikka kasvukausi Suomessa onkin todella lyhyt verrattuna moniin muihin maihin, on suorastaan uskomatonta kuinka runsaasti se voi tarjota niinkin lyhyessä ajassa erilaisia antimia, jos vaan tietää mitä etsiä, sillä apua löytyy lähes jokaiseen vaivaan.

Entäpä sitten luonnosta saatavat ruoka aineet, joista moni onkin jo meille monelle tuttu. Suomen luonnon todella ihana marja, sieni ja yrtti valikoima, on todella harvinaislaatusien suuri jopa koko maailman mittapuulla. Kaiken lisäksi, johtuen neljästä erillisestä vuodenajastamme, maut ovat todella vahvoja ja selkeitä verrattuna lämpimissä maissa kasvaviin marjoihin yms.

 

Luonnon armoilla

ukkonen'

Luonto on kaunis ja osa meidän jokaisen suomalaisen sielunmaisemaa. Mutta luonto voi myös olla arvaamaton ja pahimmassa tapauksessa vaarallinen. Näin kävi kerran itselleni, kun ollessani eräretkellä, en osannut lukea tarpeeksi hyvin luonnon minulle antamia merkkejä ja varoituksia. Syy oli siis oikeastaan kokonaan minun ja tästä tapauksesta opinkin kallisarvoisen läksyn siitä, että luonnon antamiin merkkeihin tulee reagoida ajoissa ja myös ottaa ne vakavasti. Toisaalta taas jos haluaa kokea jotain unohtumatonta, kannattaa sittenkin luottaa omaan intuitioon!

Eräretkeni kohteeksi olin valinnut kauniin Neitvuoren Mikkelin Anttolassa. Päivä oli kuulas ja kaunis loppukesän päivä, jollaisista sitä vain haaveilee, talven pimeinä kuukausina. Tarkoituksenani oli kiivetä Neitvuorelle, syödä siellä eväät ja nauttia luonnon rauhasta, sekä kauneudesta ja mahdollisesti uida hetkinen kauniissa Puulavedessä. Alku reissusta sujuikin täysin suunnitelmien mukaan ja ilma oli kaunis, askel nousi ripeästi ja eväät maistuivat taivaallisille Neitvuoren jylhissä maisemissa. Loppuja eväitä reppuun pakatessani, kuulin ukkosen jyrähtelevän kaukana ja taivaalle kerääntyvän tummia ja uhkaavia pilviä. Aivan yhtäkkiä koko tunnelma oli muuttunut toiseksi. Äsken niin kauniina kimmeltänyt järvenselkä oli muuttunut tummaksi ja pelottavaksi ja vain minuutteja aiemmin auringossa hehkuneet männynrungot olivat menettäneet kauniin kultaisen hehkunsa ja tuijottivat minua uhkaavasti. Olin jo aiemmin kahvia siemaillessani, kuullut ja aistinut ukkosen saapumisen, mutta en ollut välittänyt siitä, koska olin luottanut että se kiertäisi Neitvuoren kaukaa. Nyt näytti siltä että se oli saapumassa juuri vuoren ja järven päälle, mikä tiesi todella kovaa ja hurjaa ukkosmyrskyä. Mietin kuumeisesti eri vaihtoehtoja ja tulin siihen tulokseen että kaikkein paras vaihtoehto oli etsiä pieni luola tai kivenkolo ja ahtautua sinne odottamaan, kunnes luonnonvoimat olisivat ohittaneet minut. Lapsuudestani muistin lähellä sijaitsevan Kummelin luolan ja päätin että se saisi kelvata suojakseni. Muistin onneksi hyvin missä luola sijaitsi ja juuri kun taivasta repivä ukkkosmyrsky saapui päälleni, ehdin sujauttaa itseni ja reppuni luolaan. Luolan kiviset seinät kumisivat, kun mahtavat luonnonvoimat pyyhkivät ylitseni ja kuulin kuinka kauempana metsässä puut ryskivät, tuulen riepotellessa niitä. Jostain kumman syystä, tunsin kuitenkin oloni luolassa turvalliseksi ja kuuntelin ja katselin myrskyä ennemminkin kiinnostuneena, kuin kauhistuneena. Taisin jopa torkahtaa hetkeksi ja herätessäni luonto oli kuin uudesti syntynyt. Kauniit vesipisarat kimmelsivcät kesäillan auringossa, kuin pienet kristallit ja lintujen konsertti oli alkanut uudelleen. Järvenselällä ui silkkiuikku pariskunta ja ilta auringon säteet heijastuivat pienestä aallokosta. Näky oli niin kaunis että en varmasti koskaan unohda sitä koko loppuelämäni aikana. Se sai minut jopa olemaan iloinen siitä, että en ollut ottanut luonnon minulle antamia varoituksia todesta, vaan olin päättänyt jäädä. Vaikka mahtava ukkosmyrsky pyyhkäisikin ylitseni tuolla eräretkellä, siitä taisi kuitenkin tulla elämäni ihanin ja ikimuistoisin metsäretki.

Myrskyn jälkeen

Luonto inspiroi

luonto1

 

Luonto puhuttelee, ja inspiroi niin monessa asiassa. Luonnosta voi hakea inspiraatiota, mitä ikinä tekeekin. Esimerkiksi luovan työn tekijät löytävät inspiraationsa tekemiseen, todella usein luonnosta. Oletko koskaan miettinyt, miksi runoilijat istuvat puiston penkillä, tai maalarit maalaavat ainaisia taivaanrantoja. Siihen on syynsä, joista suurin on luonnon vaikutus mieleen. Se puhdistaa, saa ajatuksen kulkemaan, ja inspiroi.

Pitää myös tehdä sitä mikä puhuttelee sinua, ei vain se, mikä saa sinut tekemään jotain kaunista. Vaan täytyy myös tehdä sitä, mistä haet itsekin inspiraatiota. Usein luovuuden lähteillä piilee suurimmat salaisuudet. Joskus saattaa ymmärtää, että se, jonka luulit vain inspiroivan sinua tekemään omaa juttuasi, onkin sinun juttusi.

Mikä tahansa se asia on, mikä saa sinut inspiroitumaan tee sitä, mene siihen paikkaan, joka auttaa sinua, luomaan jotakin kaunista. Luonto, etenkin Suomessa on minulle asia, jonka avulla puhdistun kaikesta siitä, mikä on tukkinut sielun, ja lamaannuttanut inspiraation. Joskus se on metsä tai niitty, joskus myös meri, tai järvi.

Luonnon vaikutus on kerrassaan suurenmoinen. Se voi saada meitä tekemään asioita, jotka eivät olisi koskaan muuten tulleet mieleemme. Luonto inspiroi niin montaa tekijää ja niin monella tavalla. Se on kaiken yhdistelmä. Se on hiljaisuutta, se on puita, se on lintujen laulua, koskemattomuutta. Mikä kenellekin, mutta ennen kaikkea, se on kauneutta. Ja kauneus inspiroi aina. Se, mikä sinulle on kaunista, on omasta mielestä kiinni.

Suomen luonnonsuojelualueet!

luonnonsuojelualue

Suomessa on todella monipuolinen luonto ja sitä on jäljellä paljon, verrattuna moneen muuhun maailman maahan. Suomalaiset ovatkin kunnostautuneet jo paljon muita maita aiemmin luonnonsuojelussa ja esimerkiksi rantaviivojen tai muiden erilaisten kansallismaisemien säilyttämisessä. Usein on yleisempää että luontoa aletaan suojella vasta kun se on jo melkein kokonaan tuhottu, esimerkiksi rakentamalla tai saastuttamalla. Suomessa onneksi luonnonsuojelukulttuuri on ollut tässä mielessä jonkinverran aikaansa edellä. Suomella onkin yksittäisenä maana, suhteellisen paljon suojeltuja alueita. Suomen edelle tilastoissa kipuavat kuitenkin esimerkiksi Sveitsi, Slovakia, Puola, Iso-Britannia, Ranska, Yhdysvallat, Australia, Japani ja Ruotsi. Vielä siis olisi työtä tehtävänä, että Suomen sijoitus olisi parempi. Koko Euroopassa noin viidesosa pinta-alasta on suojeltuja alueita. Suomessa suojeltuja alueita on noin kymmenesosa pinta alasta. Alueita hoitaa poikkeuksetta Metsähallituksen luontopalvelut-yksikkö, jonka vastuulla on luontotyyppien, lajien ja kulttuuriperintökohteiden suojelu ja hoitaminen.

Luonnonsuojelun ideana on säilyttää ekosysteemi alkuperäisenä ja koskemattona, ilman ihmisen kädenjälkeä. Tähän on meillä Fennoskandiassa ollut vielä hyvin mahdollisuus, koska populaatio ja maiden pinta-alat ovat sallineet sen vielä helposti. Maissa joissa asumistiheys on suuri, luonnonsuojelu on myös luonnollisesti erittäin paljon haastavampaa toteuttaa. Suomella on yhteensä melkein 9000 erilaista luonnonsuojelualuetta, joissa osassa omistajana toimii Suomen valtio ja osassa omistajuus on yksityisellä pohjalla. Luonnonsuojelualue on yhteisnimike eri syistä suojelluille alueille. Tähän ryhmään kuuluvat mm. kansallispuistot, luonnonpuistot, soidensuojelualueet, lehtojen suojelualueet, vanhojen metsien suojelualueet, koskien suojelu, hylkeiden suojelualueet, lintuvesien suojelualueet, virkistysmetsät, retkeilyalueet sekä erämaa-alueet. Pelkästään suomen 37 kansallispuiston yhteispinta-ala on uskomattomat 9789km2, eli toisinsanoen 2,5% koko Suomen pinta-alasta. Luonnonsuojelualueiden käyttöä sääteleekin luonnonsuojelulaki.  Suomella on myös toimiva Natura 2000-alueiden säilytysjärjestelmä, jota säädellään valtioneuvoston asetuksella. Näille alueille on kuitenkin mahdollista hakea rajoitetusti esimerkiksi metsätalouden toimimislupaa. Välillä on mediassa ollutkin nähtävissä puolesta ja vastaan väittelyitä kiistellyn Natura 2000-ohjelman tiimoilta. Väittelyä ovat lähinnä käyneet maanomistajat ja ns.vihervasemmistolaiset sekä luonnonsuojelijat. Natura 2000-alueiden suojelu on kuitenkin tärkeää ja palvelus tuleville sukupolvillemme. Yleisesti ottaen luonnonsuojelualueilla rakennuksien, rakennelmien tai teiden rakentaminen on kielletty, poikkeus sääntöön tehdään vain ja ainoastaan jos esimerkiksi alueen hoito, tai muu vastaava toiminta vaatii vaikkapa tien rakentamista. Alueilla on myös tiukka lainsäädäntö siitä, että minkäänlaista kaivostoimintaa, maa-ja kallioperän vahingoittamista tai ojittamista ei ole sallittua näillä alueilla suorittaa. Alueilla on kuitenkin voimassa jokamiehen oikeus, joka sallii esimerkiksi marjojen, sienien tai muiden hyötykasvien keräämisen. Retkeillessä tai muuten kyseisillä alueilla liikkuessa, tulisi kuitenkin ottaa huomioon ettei puita tai maaperää saa vahingoittaa esimerkiksi repimällä oksia tai kaarnaa puista, leiritymällä ja tekemällä tulta ja häiritsemällä alueen eläin ja eliökantaa. Maailmassa ei ole enää paljon alueita jäljellä jossa koko ekosysteemi voi elää ja kasvaa rauhassa. Luonnonsuojelualueet ovat sellaisia alueita ja tarkoitettu pysymään sellaisina. Pidetään ne siis sellaisina!

tausta

 

Suomen kauneimmat järvet

järvi

Kun kesäkin jo kolkuttelee ovella, ajattelimme että olisi mukava kertoa hieman Suomen järvialueista, ja ennen kaikkea kauneimmista järvimaisemista, joita Suomella on tarjota. Niitähän täällä riittää, ja on periaatteessa turha alkaa liikaa vertailemaan, sillä jokaisella suomalaisella löytyy omat suosikkinsa, ja mielipiteistä ei sovi kiistellä. Suomessa on kuitenkin muutama aivan ekslusiivisen kaunis järvi, joihin tutustumme nyt hieman lähemmin.

Saimaa

Saimaa on varmasti vesistö, joka tulee lähestulkoon ensimmäisenä mieleen, kun mietitään Suomen järviä. Se ei ole ainoastaan Suomen suurin vesistö, vaan ehkä myös kaunein sellainen. Toisilla on onni asua sen rannalla, vielä useammalla varmaan kesämökin muodossa. Saimaan rantaviiva kulkee esimerkiksi Mikkelin ja Savonlinnan, sekä Puumalan että Varkauden alueella. Jokaisen ihmisen tulisi kokea Saimaa, niin ihmeellisen kaunis se on.

Kallavesi

Pohjois-Savossa sijaitseva Kallavesi on varmasti yksi keski-Suomen kauneimmista vesistöistä. Enimmäkseen Kallavesi sijoittuu Kuopion alueelle. Järven kautta pääsee vesiteitä pitkin esimerkiksi Iisalmeen, Kiuruvedelle tai vaikka Savonlinnaan. Kallavedellä on tunnetusti erityisen hyvät kalastusmahdollisuudet.

Pielinen

Kolin alapuolella sijaitseva Pielinen on yksi Suomen kauneimmista järvistä. Ukkokolilta näkyvää maisemaa Pielisen järvelle on kuvattu kautta aikojen, jo Kalevalassa. Se onkin Suomen todellista kansallismaisemaa. Järvi sijaitsee todella lähellä Venäjän rajaa, ja on enimmäkseen Lieksan ja Nurmeksen alueella maantieteellisesti.