Siirry suoraan sisältöön

Poronkusema kertoo matkan pituudesta

Lapissa käydessään voi paikalliselta asukkaalta välimatkan pituutta kysyessään kuulla sanonnan poronkusema eli ”sinne on matkaa poronkuseman verran”. Kuinka tällaista sanontaa pitää tulkita? Kuinka pitkästä matkasta voi olla kysymys? Ja mitä se edes tarkoittaa? Sen tarkoitus on hyvin selkeä. Se on matka, minkä poro kykenee juoksemaan virtsaamistaukojensa välillä. Joten matka voi siis olla pidempi tai lyhyempi, tilanteesta riippuen ja myös siitä pelästyykö poro vai ei.

Poronkusema ja tarinoita matkan pituudesta

Lapissa matkat ilmoitetaan mystisesti esimerkiksi, että matkaa on kolmen kuseman verran. Poronkuseman pituus voi olla eläimestä riippumatta varsin vakio ja se on 7-10 kilometriä. Tieteellisesti lienee oikein tutkittu, että matka olisi keskimäärin 7.5 kilometriä. Miksi kyseessä on jonkinlainen arvio? Siksi, että maastossa ei ole lainkaan kilometripylväitä, joten matka on totuttu ilmoittamaan poronkusemina.

Poro siis joutuu pysähtymään tarpeilleen, koska se ei kykene vauhdissa tekemään rakkonsa tyhjennystä. Sekin on tutkittua, että jos poron ei anna pysähtyä tarpeilleen, matka loppuu jossakin vaiheessa kokonaan, koska se voi saada halvaustilan. Ajoporo haukkaa lunta janoonsa ja siitä se saa tarvitsemaansa nestettä, joten jonkin aika juostuaan sen on pysähdyttävä ja hoidettava tarpeensa.

Miksi poronkuseman pituus vaihtelee?

Matkan pituus vaihtelee myös sen mukaan, pakeneeko poro petoa vai toimiiko se vetojuhtana. Jos poro on pakenemassa, niin silloin matka voi olla myös jonkin verran pidempi. Vetojuhtana matka on ehkä hiukan lyhyempi ja siihen tietenkin vaikuttaa myös ajomies. Poronkusema on hankala määrittää metrilleen oikein. Se on suuntaa antava ja poromiehet tietävät ne tarkemmin, koska kyseessä on yleensä perimätieto.

Todennäköisesti myös poron virtsaamistarve ei liity mitenkään matkaan vaan enemmänkin kyseessä on aika. Silloin, kun poro laiduntaa, niin sehän virtsaa silloin, kun on tarve eikä sen perusteella, paljonko se on päivässä liikkunut. Mikäli matkustaa Lappiin ja matkan pituudesta kysyy, niin poronkusema on kuitenkin mittayksikkö, jolla matka maastossa ilmoitetaan.

Poron elimistön ilmiömäinen toiminta

Poronkusema on hyvin riippuvainen siitä, miten poron munuainen toimii. Mitä se tarkoittaa käytännössä? Munuainen on varsin tehokas ja ottaa talteen kaikki ravintoaineet. Jos poro elää pelkästään jäkäläravinnolla, on virtsa puhdasta ja silloin myös virtsaamisen tarve on vähäisempää. Liika proteiini munuaisessa saa toimimaan sen huonosti jopa halvaantumiseen asti. Poron elimistö saattaa vaikuttaa yhtä mielenkiintoiselta kuin NFT, mutta molemmista onneksi on tarjolla riittävästi lisätietoa, joten aina oppii uutta ja mielenkiintoisia asioita.

Poro saattaa eläimenä vaikuttaa suhteellisen eksoottiselta varsinkin etelämpänä asuvan silmään. Poroja pääkaupunkiseudulla voi kuitenkin nähdä, koska Nuuksiossa on Suomen eteläisin poropuisto. Siellä voi käydä katsomassa näitä ihastuttavia eläimiä, jotka kulkevat kerrallaan poronkuseman. Poropuisto on avattu jo vuonna 2013 ja tällä hetkellä tokassa poroja on seitsemän. Kesäksi ne vaihtavat talviturkkinsa, joten ne näyttävät erilaisilta kuin talvella.

Poronkusema ja muuta tietoa sorkkaeläimistä

Sorkkaeläimiä elää vapaina tai puolikesyinä yhdeksän erilaista. Suomen metsän eläimiä on tietysti muitakin, kun pelkästään sorkkaeläimet kuten poro. Vain poro näistä luokitellaan puolikesyksi ja villimpiä ovat valkohäntäpeura, metsäpeura, kuusipeura, metsäkauris, saksanhirvi, hirvi, mufloni sekä villisika. Näistä suurin eläin on hirvi ja peurat sekä kauris ovat pienempiä. Mufloni puolestaan pohjautuu lampaasta.

Poro onkin mielenkiintoinen kotieläin, se on kaikesta huolimatta puoliksi villi. Siksi sen kasvattaminen poikkeaa huomattavasti esimerkiksi nautojen tai sikojen kasvatuksesta. Porothan voivat liikkua tuntureissa laajoilla alueilla ja samalla ne saavat pääosan ravinnostaan luonnosta. Yllättäen hyttyset ovat poromiesten renkejä, sillä ne kokoavat porot soille tai tuntureille.

Porot syövät jäkälää, varpuja sekä luppoa, syksyllä niille kelpaavat sienetkin ja se onkin niiden herkkua. Ruokalistasta voi suoraan päätellä sen, että poro on melkoisen suurikokoinen kasvissyöjä. Talvella, kun ravintoa on saatavissa vähemmän, ne laihtuvat jonkin verran, mutta kesän aikana se saa painonsa jälleen takaisin. Joskus lisäruokinta on tarpeen ja silloin poroille tarjoillaan kuivaa heinää. Toivottavasti sinulle vähän avautui, mikä on poronkusema ja mitä poro syö.