Suomen suurin eläin

Kun mietitään, mikä on Suomen suurin eläin, saattaa monelle tulla ensimmäisenä mieleen karhu. Vaikka karhu mahtava ja suuri eläin onkin, koossa sen voittaa kuitenkin meille tuttu sarvipää, hirvi. Sonni voi painaa jopa 700 kilogrammaa ja sarviensa kanssa se onkin todella kunnioitusta herättävä näky. Vaikka hirvi onkin rauhallinen otus, saattaa sitä säikähtää, jos se tulee vastaan vaikka lenkkipolulla.

Suomen suurin eläin voi olla myös vaaraksi

Tämä Suomen suurin nisäkäs lisääntyy hyvin ja lajina on hyvin elinvoimainen. Kantaa pidetään silmällä ja harvennetaan tarpeen mukaan vuosittain. Kaatolupia myönnetään metsästysseuroille aina tietty määrä, jota ehdottomasti ei saa ylittää. Hirvi on vaaraksi autoilijoille, sillä vuosittain sattuu hirvikolareita vajaa kaksi tuhatta. Määrä on laskemaan päin, sillä hyvä tien vierustojen hoito on ollut tehokas keino havaita hirvet ajoissa.

Eniten hirvikolareita sattuu syksyisin, kun hirvet liikkuvat eniten. Niiden kiima osuu syksyyn, joka liikuttaa ja toki alkanut metsästyskausi saa myös jalat liikkeelle. Kanta on suurimmillaan lokakuun puolivälin tienoilla. Kun hirviä metsästetään tavoitteellisesti, vaikuttaa myös se suoraan kolareiden määrään ja niiden todennäköisyyteen. Ei ole turhaa hidastaa ajonopeuttaan jo valmiiksi tullessaan hirvivaara alueelle.

Suomen suurin nisäkäs synnyttää keväällä

Suomen suurin eläin synnyttää ehkä yllättävänkin pienikokoisen vasan. Vastasyntynyt vasa painaa vain noin 11-16 kilogrammaa. Se kulkee emonsa matkassa ensimmäisen vuoden ajan, siihen saakka, kunnes emo ajaa sen pois uuden vasan syntyessä seuraavana vuonna. Vasoja syntyy yleensä kerrallaan yksi tai kaksi, mutta jopa kolmosvasoja on nähty. Ihminen ja hirvi pärjäävät rinnakkain melko hyvin, mutta ennen kuin metsästystä säädeltiin, meinasivat hirvet joutua sukupuuton partaalle.

On arveltu, että vuoden 1920 tienoilla Suomen suurin eläin asutti maata vain parin sadan yksilön voimin ja salametsästys oli suurin ongelma. Kanta lähti kuitenkin suojelutoimien ansiosta taas nopeaan nousuun. Nykyään metsästys on sallittu vain hirviseuroissa ja se on luvanvaraista.

Ehtiikö metsästäjä passissa kasinolle?

Passissa tulee olla tarkkana hirvien varalta, joten kasino ei ehkä siinä hetkessä ole se paikka, mihin kannattaa haaveilla menevänsä. Mutta toki voi suunnitella jo valmiiksi, mihin menee viihdyttämään itseään vaikka voitokkaan metsästysreissun kunniaksi. Galaksino voisi olla juuri sopiva paikka juhlimiseen sen tyylin ansiosta. Ties vaikka sattuisi toinenkin voitto samalle päivälle. Metsästyksen sääntöjä kannattaa opiskella etukäteen ja lupaakaan ei heltiä, elleivät ne ole hallussa. Samoin myös kasinon säännöt kannattaa opetella etukäteen.

Hirvien kotipaikkana toimii pohjoinen havumetsävyöhyke, se siis asuttaa Suomea kauttaaltaan. Suosituimmat alueet ovat kuitenkin Lounais-Suomessa sekä muilla rannikkoalueilla. Näillä alueilla kasvukausi on pitkä, lumipeite on vähäistä ja suurpedot vähälukuisia. Kaikki asioita, jotka tekevät hirven elämästä vakaata, tuottavaa sekä turvallista.

Suomen suurin eläin ja ravinto

Hirvi on kasvissyöjä ja sen ravintoon kuuluvat puut, pensaat ja ruohovartiset kasvit. Talvella ravinto koostuu risuista ja puiden kuorista. Kuten muutkin Suomen eläimet, hirvetkin varastoivat kesällä ravintoa syksyn lisääntymiskautta silmällä pitäen. Ne syövät suurimman osan päivästä ja päivittäinen ravintomäärä on jopa 50 kilogrammaa. Talvella taas vastaavasti ravintoa menee vain 8-16 kilogrammaa.

Hirvet aiheuttavat ruokailullaan myös melko paljon metsätuhoja varsinkin talvisaikaan. Metsänomistajat saavatkin valtiolta korvausta näistä tuhoista. Etenkin 1-3 metriä korkeat taimet ovat hirvien mieleen ja näin tuore metsikkö voi kärsiä vakaviakin vahinkoja.

Suomen suurin eläin on esiintynyt myös kulttuurissamme aina esihistoriallisista ajoista lähtien. Suomen kalliomaalauksista jopa 30% esittää hirveä. Se esiintyy myös kalevalaisessa runoudessa ja siellä hiiden hirvi on hyvin nopea, voimakas sekä hankalasti pyydystettävä. Norjassa ja Ruotsissa hirvi on jopa nostettu kansalliseläimen arvoon. Niitä voi Suomessa päästä katsomaan eläinpuistoissa ja niiden koko yllättää sekä hämmentää joka kerta.