Siirry suoraan sisältöön

Suomen hirvieläimet

Suomen hirvieläimet ovat suurelle yleisölle melko tuntemattomia. Suomessa elää luonnonvaraisena neljä peuroihin luettavaa sorkkaeläintä. Hirvi, joka on niistä suurin, sekä metsäkauris, valkohäntäpeura ja peura. Kuusipeuraa tavataan myös meillä, mutta sen kanta on peräisin istutuksista. Valkohäntäpeura taas tuotiin meille 1930- ja 1940-luvuilla, jolloin se sai nimekseen laukonpeura, sen istutuspaikan Laukon Kartanon mukaan. Metsäpeura, joka muistuttaa kesyä poroa, on lähes kuollut sukupuuttoon metsästyksen jälkeen, mutta tullut sitten meille takaisin Itä-Karjalasta.

Suomen hirvieläimet metsästyksen kohteena

Hirvieläimen metsästys on metsästäjien keskuudessa metsästyksen jokavuotinen kohokohta. Hirven metsästys on suosittua ympäri Suomea ja hirviporukoita löytyykin kaikkialta. Hirven lisäksi metsästetään myös kauriita ja peuroja, joiden kannat ovat vahvistuneet huomattavasti. Tämän seurauksena esimerkiksi valkohäntäpeurasta on tullut merkittävä saaliseläin, jonka kanta on kasvanut Etelä- ja Lounais-Suomessa niin että valkohäntäpeuroja voi olla kymmenittäin tuhannella hehtaarilla.

Hirvi on aktiivisimmillaan aamu- ja iltahämärissä, jolloin ne liikkuvat paljon myös ylittäen teitä, jolloin myös onnettomuuksia hirvien kanssa sattuu. Vaikka hirvikolareiden lukumäärä on kääntynyt Suomessa laskuun, valitettavasti niitä sattuu edelleen kohtalaisen paljon. Myös peurakolarit ovat yleisiä Uudellamaalla ja Hämeessä sekä Varsinais-Suomessa, muilla alueilla niiden kannat ovat pienempiä, joten myös onnettomuusriski on pienempi.

Hirvieläimen metsästys, vuoden kohokohta metsästäjillä

Suomen hirvieläimet ovat kannoiltaan niin vahvoja, että niiden metsästäminen on ainoa tapa pitää kantoja kurissa. Luonnollisten petokantojen vähäisyys johtaa hirvieläinkantojen vahvistumiseen, jos metsästystä ei sallita. Peurojen metsästys on luvan varaista, ja vaatii metsästäjältä jonkin verran taitoja ja tietämystä. Metsästys tapahtuu väijymällä, koiraa saa käyttää apuna vain tietyn ajan kaudesta. Hirven metsästys tapahtuu hirviporukoilla, jolloin ajohenkilöt ajavat saaliseläimet ampujien ulottuville.

Vaikka hirvet ja muut Suomen hirvieläimet ovat metsästäjien toivelistalla korkealla, ei niiden ampuminen muuten vain ole sallittua. Metsästyskaudet ovat tarkoin rajattuja ja metsästää saa vain metsästäjätutkinnon suorittanut henkilö, joka on todistanut aseensa hallinnan suorittamalla hyväksytysti kullekin eläimelle suunnitellun ampumakokeen.

Ajankulua passipaikalle

Hirvieläinten metsästys on pitkälti odottamista. Ja joskus passissa saattaa aika tuntua pitkältä. Hyvä ja kiehtova ajankulu on erilaiset kasinopelit netissä. Nopeat kotiutukset ja toimiva alusta saavat ajan kulumaan kuin huomaamatta. Metsästäjän ei kannata kuitenkaan liikaa uppoutua muuhun kuin ympäristön tarkkailuun, pahimmassa tapauksessa saalis saattaa mennä sivusuun. Silmät ja korvat on pidettävä tarkkoina, saaliseläimet liikkuvat varsin huomaamattomasti niiden omissa ympäristöissään.

Jos aiot metsästää, opi tunnistamaan hirvieläimet, niiden elinympäristöt ja tavat, missä ja miten ne liikkuvat ja niin edelleen. Metsästyksen ei aina tarvitse päättyä saaliseläimen kuolemaan. Antoisia ja ikimuistoisia hetkiä voi kokea, vaikka vain seuraamalla eläimen puuhia. Tämäkin vaatii kuitenkin tietoa ja ymmärrystä eläimistä ja niiden käyttäytymisestä.

Suomen hirvieläimet ovat luontomme rikkautta

Hirvi on Suomen suurin eläin. Painoa saattaa suurella hirvisonnilla olla jopa 800 kilogrammaa. Onkin hämmästyttävää, kuinka moinen olento pystyy liikkumaan niin äänettömästi ja olemaan lähes huomaamaton, vaikka katsoisit sitä muutaman metrin päästä metsässä. Sen turkki sulautuu väritykseltään täydellisesti metsäiseen ympäristöön. Se tietää sinun tulostasi erinomaisten aistiensa avulla jo paljon ennen kuin sinä tiedät hirven olemassaolosta.

Hirvi on paitsi äänetön vaeltaja metsässä, myös erinomainen uimari. Se saattaa uida pitkiäkin matkoja saarelta toiselle ja ylittää uintimatkoillaan jopa parin kymmenen kilometrin levyisiä järvenselkiä. Yllättävää on, että hirvi on myös hyvä sukeltaja. Se sukeltaa järvien pohjasta ravinnokseen kivennäispitoisia vesikasveja.

Suomen hirvieläimet ovat kiehtova osa maamme faunaa. Hämmästyttävää on, että vaikka niiden määrä kiipeää satoihin tuhansiin, ei niiden näkeminen ole läheskään jokapäiväistä. Jos näitä sorkkaeläimiä haluaa tarkkailla muuallakin kuin eläinpuistoissa, on niiden elintavoista oltava perillä. Valitettavampi tapa on nähdä ne henkitoreissaan tien vierellä. Luonto on rikkautta, ja meillä sitä onneksi vielä riittää.