Oletteko koskaan ihmetelleet luonnon ihmeellisyyttä? Niin mekin. Tänään ajattelimme pohtia kesän kynnyksellä hieman myös ikävää aihetta,hyttysiä. Hyttyset ovat usein varsin ikävä vaiva ihanan kesän aikana, mutta oletteko koskaan miettineet, miksi erityisesti Suomen Lapissa on niin paljon hyttysiä sekä sääskiä?
Lappi tunnetaan poroistaan sekä myös valitettavasti hyönteisistään. Tätä aikaa kutsutaan Lapissa räkäksi, jolloin sääsket, mäkärät, polttiaiset sekä paarmat kiusaavat niin ihmisiä kuin eläimiäkin. Räkkää tarkoittaa siis erilaisten itikoiden massaesiintymää, jolloin hyttysiä lentelee jopa sakeana parvena. Räkkäaika alkaa noin juhannuksen aikoihin, jolloin Lapissa on valoisinta sekä myös kosteaa.
Räkän katsotaankin johtuvan nimenomaan Lapin kesän valoisuudesta sekä kosteudesta. Tämän lisäksi Lapissa hyttyset ehtivät kehittyä rauhassa lukuisissa lapin sulamis- ja sadevesilammikoissa. Koska pohjoisessa osassa Suomea talvet ovat lumisia ja sulamisajat verrattain pitkiä, on hyttysen poikasilla erinomaisesti aikaa kehittyä ärsyttäväksi inisijäksi. Toinen seikka, miksi hyttysiä esiintyy nimenomaan Lapissa, on se, että Lapin kesä on verrattain lyhyt, jolloin kaikki hyönteiset tulevat oikeastaan liki samaan aikaan. Tämä tuntuu pahentavan entisestään tilannetta.
Vaikkakin hyönteiset ovat inhottava vaiva, eivät ne kuitenkaan ole pelkästään haitaksi, vaan myös hyödyksi. Hyönteisistä on hyötyä erityisesti poromiehille, sillä tällöin porot lähtevät tuulisimpiin paikkoihin hyönteisiä karkuun, kuten avosoille ja tunturialueille. Näillä alueilla muun muassa vasanmerkintä sujuu helpommin.
Hyönteiset ovat myös lintujen herkkuja, jolloin linnut saavat ruokittua nälkäsiä poikasiaan helpommin. Tämän vuoksi linnut matkaavatkin nimenomaan Lappiin jopa tuhansien kilometrien päästä, jotta he saisivat enemmän herkkuja syödäkseen.
Hyttynen on siitä vikkelä otus, että se osaa suunnistaa lämmön perusteella. Näin ollen hyttyset löytävät ihmisen hajun sekä lämmön perusteella. Hyttyset pystyvät haistamaan ihmisen hengityksen jopa 100 metrin päähän. Hyttyset pistävät yleensä verisuonien kohdalle, sillä heidän tuntosarvien kärjissä olevat lämpöreseptorit tunnistavat verisuonten lämmön.
Hyttysen pistoissa on myös eroja, sillä jotkut hyttyset ehtivät syödä vatsansa puoliksi täyteen, ennen kuin kukaan edes huomaa pistoa. Toisten hyttysten piston huomaa liki samantien. Tämä selittyy puudutusaineella, jota on hyttysen erittämässä syljessä. Toisilla hyttysillä puuduteainetta on enemmän ja toisilla vähemmän. Kun hyttynen saa vatsansa täyteen, se ei useinkaan jaksa lentää, vaan se pudottautuu lähes samantien lepäilemään maahan.