Suomen isoimmat linnut eivät ole aina niitä tutuimpia lintuja omassa pihapiirissä, kuten monet pikkulinnut. Niitä nähdäkseen voi siis joutua näkemään enemmän vaivaa. Ne eivät myöskään ole läheskään yhtä suuria kuin maailman siipien kärkiväliltään suurin lintu jättiläisalbatrossi. Sen siipien kärkiväli on jopa 3,7 metriä. Suomestakin löytyy silti siipien väliltään jopa 2,4 metrinen lintu. Lue seuraavaksi, mikä tämä lintu on ja mitä muita suuria lintuja Suomesta löytyy.
Suomen isoimmat linnut ovat jopa 2,4 metrisiä
Suomalaiset linnut eroavat kooltaan hyvinkin paljon – jopa metrejä – toisistaan. Suurin linnuista on merikotka, jonka siipien kärkiväli on jopa 1,9–2,4 metriä, eli lähes kaksi ja puoli metriä. Linnun pituus taas on 69–91 senttimetriä ja paino 3–6 kilogrammaa. Merikotka on haukkojen heimoon sekä merikotkien sukuun kuuluva päiväpetolintu. Se ei ole Suomessa uhanalainen.
Merikotkalla on pitkät ja leveät siivet, jotka juuri tekevätkin linnusta niin kookkaan. Sillä on lyhyt pyrstö ja lintu voi olla resuisen näköinen, sillä nuorilta linnuilta voi puuttua paljon sulkia. Sen pää ja pyrstö ovat vaaleammat kuin muu höyhenpeite ja vanhemmilla linnuilla pyrstö on täysin valkea. Yli kahdeksanvuotiaiden lintujen pää on lähes kermanvalkoinen. Nuorella linnulla on tumma nokka ja vanhalla keltainen.
Muut suurimmat suomalaiset linnut
Muut Suomen isoimmat linnut eivät yllä kooltaan aivan merikotkan tasolle. Maakotka on kuitenkin myös Suomen suurimpia petolintuja. Sen siipien kärkiväli on 1,9-2-25 metriä ja se painaa keskimäärin 3–5 kiloa. Linnun väritys on ruskea ja naaras on koirasta vaaleampi. Maakotkalla on merikotkaa pidempi pyrstö, josta nämä kaksi lintua erottaakin erityisen hyvin. Se on Suomessa vaarantunut laji, eli sillä on suuri riski kuolla sukupuuttoon seuraavan sadan vuoden aikana.
Suomen isoimmat linnut painon mukaan taas ovat kyhmyjoutsen ja laulujoutsen. Kyhmyjoutsen voi painaa yli 15 kiloa ja sen siipien kärkiväli on 2,1–2,4 metriä, eli lähes yhtä suuri kuin merikotkalla. Sen pituus on peräti 1,45–1,6 metriä. Suomen kansallislintu laulujoutsen taas painaa noin 9–11 kg ja sen siipien kärkiväli on 2,05–2,35 metriä ja pituus jopa 1,6 metriä.
Bongaa lintuja Suomessa
Suurien lintujen bongaaminen ei välttämättä ole kovinkaan vaikeaa kunhan tietää mistä etsiä. Kannattaa myös muistaa, että suuret linnut voivat olla jopa vaarallisia kun ne kokevat itsensä uhatuiksi. Pysy siis tarpeeksi etäällä linnuista! Lintuja voi hyvin bongata kauempaa vaikkapa kiikareiden avulla. Bongaamiseen kannattaa varata tarpeeksi aikaan. Odotteluaika voi olla pitkäkin. Odotellessa voi vaikkapa tutustua puhelimellaan siihen, mitä on live blackjack ja kuinka sitä pelataan puhelimella.
Innokkaimmat lintubongarit yrittävät löytää suurimpien lintulajien lisäksi myös harvinaisuuksia.Harvinainen lintulaji Suomessa tulee kuitenkin eteen melko harvoin ja vaatii myös hyvää tuuria. Esimerkiksi mustakurkkumurri nähtiin Suomessa vuoden 2021 lopulla. Keltaisellamerellä, Pohjois-Amerikan länsirannikolla ja Tyynenmeren rannikolla Venäjällä viihtyvää lajia ei ole tiedettävästi havaittu Euroopassa kuin kerran aiemmin.
Suomen isoimmat linnut voi bongata jopa ympäri Suomen
Monet Suomen suurimmista linnuista voi bongata ympäri Suomen. Esimerkiksi laulujoutsenta tavataan Suomessa koko maassa eteläisintä rannikkoa myöten. Merikotkan voi kuitenkin bongata enimmäkseen vesistöjen ääreltä; tavallisesti meren tuntumassa mantereelta tai saaresta. Sisämaastakin löytyy suurimpien lintujen ohella monia muita mielenkiintoisia lajeja, joiden bongaamiseen kannattaa panostaa, jos ei pääse meren äärelle. Suomen upeimmat luontokohteet tarjoavat loistavan bongauspaikan ja upeat maisemat.
Suurimpien lintujen lisäksi Suomen pienemmänkin linnun bongaaminen voi olla mielenkiintoista. Suomen pienin lintu on vain 3 grammaa painava hippiäinen. Suomen lisäksi se on koko Euroopan pienin lintu. Linnun pituus on vain noin 8,5–9,5 cm.
Suomen isoimmat linnut ovat hyvin näyttävän näköisiä ja suuren koon vuoksi niiden bongaaminen voi myös olla helpompaa etenkin kauempaa kuin monien pienten lajien bongaaminen. Etenkin joutsenet ovat myös erittäin tuttu näky Suomessa kesäisin jopa omalta koti- tai mökkipihalta käsin. Talvella eri lajien bongaaminen voi olla vaikeampaa monien siirtyessä etelämpään talvehtimaan.