Yli kolmasosa Suomesta on poronhoitoaluetta. Poro on puolivilli kotieläin, joka laiduntaa tuntureilla ja Metsälapin alueella. Poron kantamuoto on peura, mutta erityisesti tunturipeura. Poron kesyttäminen lienee tapahtuneen myöhäiskeskiajalla. Suomessa porotaloutta säätelee poronhoitolaki ja sitä tuetaan maa- ja metsätalousministeriön määrittämällä summalla jokaista eloporoa kohti. Poronhoito on erityisesti ollut saamelaisten elinkeino. Poro on ainoa peuraeläimistä, jonka naaras kasvattaa myös sarvet. Poron sarvet vaihtuvat vuosittain ja se on maailmannopeimmin kasvavaa luuta.
Tapasin kerran poroja Lapin retkelläni. Olen aika kova vaeltamaan etenkin läntisessä Lapissa, jossa käsittääkseni porotalous on erittäin vahvaa. Tällaisena etelän vareksena en ollut koskaan ennen tavannut moista eläintä, joten ensimmäinen kohtaaminen oli jopa pelottava.
Kuten aiemmin sanoin, poro on puolivilli eläin. Tai puolikesy, miten sen nyt haluaa ajatella. Olin reissullani syksyllä, jolloin poroilla on kiima eli ”rykimäaika”. Etenkin urosporot ovat erittäin aggressiivia kilpakosijoita kohtaan. Olin marjastamassa ja yhtäkkiä alkoi kuulua outoa korskuntaa. Huomasin siirtyneeni liian lähelle porolaumaa eli tokkaa, jossa vihainen johtajaporo alkoi ääntelemisellä osoittaa eksyneeni liian lähelle hänen naaraitaan. Yhtäkkiä uros alkaa juosta sarvet tanassa kohti ja tietysti säikähdin aivan älyttömästi. Ja etenkin silloin säikähdin, kun ymmärsin jättä marjasankon mättäällee ja pinkoa karkuun.
Ihminen ei pääse poroa karkuun juoksemalla, enkä halunnut tulla seivästetyksi. Karhun kanssa puuhun kiipeäminen ei toimi, mutta poron kanssa kylläkin. En ole varmaan koskaan kiivennyt niin nopeasti puuta pitkin kuin tuolla reissulla. Kapusin äkkiä poron tavoitettamattomiin kuuseen. Poro näytti suorastaan pettyneeltä, kun ei saanutkaan minusta vastusta. Kai eläinmaailmassakin pitää esitellä naaraille sitä, kuinka kova jätkä sitä ollaan. Poro ei jaksanut kauaa odotella sitä, että käkin kuusessa, vaan jo kymmenen minuutin päästä se luovutti ja lähti takaisin naaraidensa luo.
Selvisin ehjin nahoin takaisin mökilleni, mutta sydän hakkasi rinnassa edelleen tuhatta ja sataa. Tämä oli ensimmäinen kerta kun olen koskaan säikähtänyt märehtijää tai kasvissyöjää. Siksi haluankin opastaa, ettei kukaan muu joutuisi moista kokemaan.
Et pääse poroa pakoon, mutta kannattaa silti juosta. Poro ei pääse tiheään puskaan isojen sarviensa kanssa.
Kierrä tokka kaukaa syksyisin. Jos vain on mahdollista.
Kiipeä puuhun, poro ei osaa kiivetä.
Kunnioita eläimiä.