Joutsenet, tämä upea eläin jota tavataan myös usein meillä Suomessa. Niiden tunnusmerkkinä toimii pitkähkö kaula ja yleisesti ottaen valkoinen höyhenkerros. Joutsenet ovat hanhille sukua ja niitä on kuusi erilaista lajia. Aiemmin joutsenia oli seitsemän lajia, mutta valitettavasti uudenseelanninjoutsen on kuollut sukupuuttoon. Uudenseelanninjoutsen oli Mustajoutsenen alalaji. Joutsenet eivät ole yksineläjiä, sillä ne solmivat ikuisesti kestävän parisuhteen kumppaninsa kanssa. Suomenluontolehti.fi haluaakin nyt esitellä pääpiirteittäin kaikki kuusi upeaa joutsenlajia: Mustajoutsen, Laulujoutsen, Pikkujoutsen, Trumpettijoutsen, Mustakaulajoutsen ja Kyhmyjoutsen.
Mustajoutsen (Cygnys atratus) on joutsenlaji joka juontaa juurensa hieman kauempaa, nimittäin Uuden-Seelannin ja Australian seudulta. Sitä voidaan tavata myös Euroopassa. Toisinkuin tuntemamme joutsenet suomessa, Mustajoutsen on nimensä mukaisesti tumman värinen, sillä sen höyhenpeitto on melkein kokonaan musta lukuun ottamatta valkoisia siipisulkia. Kooltaan täysikasvuiset mustajoutsenet voivat kasvaa jopa 140 senttiä pitkiksi ja siipien väli jopa kaksi metriseksi. Tarina kertoo että mustajoutsen on perinyt mustan värinsä suojelutarkoituksessa varikselta, maastoutuen paremmin kotkien hyökkäyksiltä.
Laulujoutsen (Cygnus cygnus) on iso valkea joutsenlaji jota tavataan myös meillä Suomessa. Täysikasvuinen laulujoutsen voi kasvaa jopa 160 senttiä pitkäksi ja siipien väli jopa yli 230 senttimetriseksi. Lajia esiintyy pääpiirteittäin Euroopan ja Aasian pohjois-osissa ja talven tienoilla se vetäytyy hieman etelämmäksi etsien sulaa vettä. 1900-luvun tienoilla laji koki vakavia uhkia etenkin Ruotsissa ja Suomessa, sillä niiden metsästyksen vuoksi se meinasi kuolla sukupuuttoon. Laji kuitenkin saatiin rahoitettua ennen 1900-luvun puoliväliä ja kanta kasvoi takaisin elinvoimaiseksi. Laulujoutsenta tavataan myös kulttuurisessa tarkoituksessa, sillä esimerkiksi meillä kotosuomessa se on esiintynyt Kalevalassa ja maalauksessa nimeltä Lemminkäisen äiti. Tämän lisäksi laulujoutsen on kotimaamme kansallislintu.
Pikkujoutsen (Cygnus columbianus) on pohjoisalueilla esiintyvä pienehkö joutsenlaji. Täysikasvuinen pikkujoutsen voi kasvaa noin 130 senttiä pitkäksi, siipien kärkiväli on maksimissaan noin 195 senttiä. Laulujoutseneen verrattuna pikkujoutsenen turvassa on enemmän mustaa ja kaula on lyhyempi. Se solmii elinikäisen parisuhteen kahden ja kolmen ikävuoden välissä viettäen loppuelämänsä kumppaninsa kanssa.
Trumpettijoutsen (Cygnus buccinator) elää lähes täysin saman lailla kuin laulujoutsen. Se on yksi maailman isoimmista vesilinnuista, uroksen kasvaessa täysimittaiseksi se voi olla jopa yli 150 senttiä pitkä ja siipien kärkiväli huimat 2,5 metriä. Väriltään se on valkoinen ja turpa kokonaan musta. Tätä joutsenlajia esiintyy Pohjois-Amerikassa ja yksilöitä on viimeisten tietojen mukaan olemassa lähemmäs 20 000 yksilöä. Myös trumpettijoutsen on ollut lähellä kuolla sukupuuttoon, sillä 1930-luvun alussa kanta oli vain noin 70 yksilön verran.
Mustakaulajoutsen (Cygnus melancoryphus) on nimensä mukaisesti mustakaulainen joutsenlaji, muuten väriltään valkoinen. Lajia esiintyy Etelä-Amerikassa ja se on alueensa ainoa joutsenlaji. Mustakaulajoutsenta voi tavata usein puistojen yleisilmeen kasvattajana sillä se on kaunis lintu. Täysikasvuisena se on noin 1,1 metriä pitkä ja siipien kärkiväli noin 170 senttiä.
Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) on iso joutsenlaji, sen pää ulottuu jopa 1,2 metrin korkeuteen seisoma-asennossa. Alkuperäisesti kyhmyjoutsen on kasvattanut juuriaan Länsi-Aasian erilaisissa arovesistöissä, se on ajan saatossa kuitenkin levinnyt myös Eurooppaan. Laji on erittäin selviytymiskykyinen, sillä Euroopasta on löydetty fossiileja joiden mukaan kyhmyjoutsen eli koko jääkauden jälkeisen ajan jopa yli 10 000 vuoden ajan. Täysikasvuinen kyhmyjoutsen on melko iso, se voi kasvaa jopa 160 senttiä pitkäksi ja siipien väli lähes 2,5 metrin pituiseksi. Painoa tälle lentävälle suurlinnulle voi kertyä jopa yli 15 kiloa. Tarinan mukaan kyhmyjoutsen laulaa sulosointuja juuri ennen kuolemaansa, joka on kulttuurisessa mielessä saanut nimen joutsenlaulu.