Moni meistä on jossain vaiheessa elämäänsä haaveillut muutosta kaupunkien vilinästä luonnon, maaseudun tai ainakin niiden läheisyyteen. Ennen kuin muuttopalvelu on tilattu, kannattaa pysähtyä miettimään. Silti muuttopäätös luonnon keskelle ei ole pelkkää satua tai sosiaalisen median ihannekuvia – siihen liittyvät myös arjen käytännön haasteet, jotka on hyvä ottaa huomioon, jos unelmasta haluaa tehdä totta.
Ensinnäkin uuden kotipaikan valintaa ei kannata tehdä pelkästään maisemien kauneuden perusteella. Metsäinen tontti voi näyttää ihanteelliselta, mutta entäpä palveluiden saavutettavuus? Jostain syystä moni havahtuu vasta muuttovaiheessa siihen, että lähin kauppa tai terveyskeskus ei sijaitsekaan kävelymatkan, vaan parinkymmenen kilometrin päässä. Kannattaa siis testata etukäteen, miltä reitti arjen kannalta näyttää: milloin bussi kulkee, pidetäänkö tiet talvella auki ja löytääkö posti perille. On aivan eri asia olla viikonloppuretkellä luonnossa kuin yrittää päästä lääkäriin arkiaamuna, jos tiet ovat auraamatta.
Yksi usein yllättävä tosiasia on se, että luonnon keskelläkin ihmiset kaipaavat yhteisöä. Se voi löytyä lähinaapureista tai kyläyhdistyksestä, joka järjestää yhteisiä tapahtumia. Kun naapurissa asuu joku, jonka kanssa voi vaihtaa muutaman sanan tai vaikkapa lainata sokeria, arki on sujuvampaa ja viihtyisämpää. Harva haluaa asua niin eristyksissä, ettei edes kelirikkoaikana pystyisi kävelemään naapurin luo ilman kahluusaappaita. Yhteisön löytäminen vaatii usein aktiivisuutta – ei riitä, että pitää silmät ja korvat auki, vaan pitää myös itse kantaa kortensa kekoon.
Maaseudun arjen muistilista
Kun pakkaa muuttolaatikot ja suuntaa kohti metsän siimeksessä odottavaa unelmakotia, on hyvä varautua asioihin, joita kaupunkilaisena ei aina tule ajatelleeksi. Esimerkiksi internet-yhteys on monelle elintärkeä, ja se saattaa pätkiä alueilla, joissa verkko on heikko. Kannattaa tarkistaa etukäteen paitsi netin nopeus, myös se, että puhelin toimii sisätiloissa. Ei ole mukavaa, jos tärkeä puhelu jää soittamatta tai etätyö takkuaa siksi, että signaali eikanna metsän läpi.
Talvi on monen luonnonläheisen kodin koetinkivi. Pelkkä lumimyräkkä ei välttämättä pysäytä elämää, mutta se vaatii valmistautumista. On aivan eri asia kolata lumet omalta pihalta kuin odottaa kaupungin huoltoyhtiötä tai huudella hiekoitussepelin perään Facebook-ryhmässä. Lumilapio, liukuesteet ja termospullo lämpimällä mehulla ovat monen asukkaan arjen pelastajia. Talviaikaan on myös hyvä varautua sähkökatkoihin esimerkiksi varaavalla takalla ja riittävällä polttopuuvarastolla – pelkkä öljylämmitys ei ilman sähköä toimi. Luonnon keskellä asuessa näihin arkisiin turvallisuusasioihin kiinnittää aivan eri tavalla huomiota kuin betoniviidakossa.
Enemmän vaivaa, joka myös antaa enemmän
Puutarhan perustaminen metsän reunaan voi kuulostaa romanttiselta, mutta kasvit ja vihannekset kannattaa valita viisaasti, sillä maaperä saattaa olla kivinen tai routiva. Hyötypuutarhurilla on onneksi usein vähintään metsämarjapensaita ja sieniä naapureinaan, joista saa ilon ja hyödyn irti ilman suuria istutustöitä. Jätehuolto ja kierrätys eivät toimi itsestään kaukana taajamasta. Jätteiden lajittelu ja kuljetus voivat vaatia enemmän vaivaa, mutta samalla ne korostavat ympäristöystävällisyyden ja kestävän elämäntavan merkitystä.
Asuminen luonnon keskellä ei suinkaan tarkoita eristäytymistä muusta maailmasta, ei. Se vain antaa uudenlaista perspektiiviä ja mahdollisuuden pysähtyä kiireen keskellä. Monet toteuttavat unelmiaan muuttamalla maaseudulle asumaan pilkkahinnalla pääkaupunkiseudun tai muiden suurten kaupunkien asumistasosta. Luonnon rauhassa kuulee omia ajatuksiaan paremmin, ja vastoinkäymisiä on helpompi tarkastella uudesta kulmasta, kun ympärillä on tilaa hengittää. Kaikki tämä vaatii kuitenkin avoimuutta omaksua uusi elämäntapa ja ottaa vastaan sen mukanaan tuomat ilot ja haasteet. Maallemuutto on ovi uuteen arkeen, joka palkitsee silloin, kun muutokseen on aidosti valmis.